SOCIAL MEDIA

Aloittelijan sijoitussanasto

maanantai 1. maaliskuuta 2021

Ei kommentteja



Oletko miettinyt sijoittamisen aloittamista, mutta et ole vielä uskaltanut? Sijoitussanasto tuntuu mielestäsi ehkä vieraalle etkä tiedä mitä sanat kuten ETF, hajauttaminen tai indeksirahasto tarkoittavat? Ei huolta, jokainen kokenutkin sijoitusguru on alussa ollut noviisi ja käsitteet ovat olleet tuntemattomia. Olen tehnyt listan sijoitukseen liittyvistä yleisimmistä termeistä ja suosittelen pysähtymään jokaisen termin kohdalla ja oikeasti miettimään mitä juuri luit. Jos et ensiyrittämällä ymmärrä lukemaasi niin se ei todellakaan haittaa, monesti toistot ja eri näkökulmien tarkasteleminen auttavat sisäistämään asiat.


Kokosin listaan yleisimpiä termejä, mitä sijoittamisen yhteydessä käytetään. Aiheen tiimoilta löytyy valtavasti myös muuta sanastoa, mutta alla olevilla sanoilla pääset varmasti alkuun eikä sijoittamisen maailma tunnu enää yhtään niin vieraalle - lupaan sen! Listaan loppuun vielä linkkejä, joiden kautta löydät lisää hyviä sanastoja.


Itse kuuntelen välillä talouteen liittyviä podcasteja, seuraan maailman taloutta erityisen tarkasti (etenkin Suomen) ja opiskelen niitä rahoitukseen liittyviä asioita vapaa-ajallani, jotka ovat itselleni vielä vieraita. Alla olevan sanaston ja kirjalistan avulla pääset varmasti mukavasti alkuun, jos sijoittamisen aloittaminen kuulostaa kutkuttavalle ajatukselle. Mukavia lukuhetkiä sijoitussanaston parissa!

 

Hyviä kirjoja sijoittamisesta:


 - Sijoittajaksi 7 päivässä - Mähkä & Lehtipuu (sopii erityisesti aloittelijoille!)

- Rahan taju - Myllyoja & Kullas

- Miten sijoitan pörssiosakkeisiin - Saario

- Sijoita kuin guru - Oksaharju & Hämäläinen


SIJOITUSSANASTO


Aktiivinen rahasto = Rahaston hoitaja vastaa aktiivisen rahaston sijoituksista, jotka valitaan salkkuun rahaston sijoitusstrategian mukaisesti (vastakohta passiiviselle rahastolle). Rahaston aktiivisuus viittaa siihen, kuinka paljon sen sisältö poikkeaa vertailuindeksin sisällöstä. Mikäli rahaston sisältö vastaa vertailuindeksiä eli siellä on samat osakkeet samoilla painoilla kuin vertailuindeksissä, niin rahaston aktiivisuus on nolla. Rahaston korkea aktiivisuus tarkoittaa taas suurta poikkeamaa vertailuindeksistä. Aktiivisen rahaston hallinnointipalkkio on yleensä korkeampi kuin passiivisessa rahastossa korkeampien tuottotavoitteiden ja salkunhoitajan kulujen vuoksi.


Allokaatio = Allokaatio tarkoittaa sijoitussalkun varojen jakamista eri omaisuusluokkiin. Omaisuusluokat ovat esimerkiksi suorat osakkeet, korkosijoitukset, sijoitusasunto, käteinen tai raaka-aineet, kuten kulta tai öljy. Sijoittamista aloittaessa on tärkeää miettiä itselleen sopiva allokaatio, kuten esimerkiksi jakaa sijoitukset yhdistelmään, jossa on vaikkapa indeksirahastoja, käteistä ja suoria osakkeita. Salkun allokaatio elää ajassa, joten salkun sisällön ei tarvitse olla vakio yli ajan.


Arvo-osake = Arvo-osakkeen arvon nousu perustuu lähinnä yrityksen tasaiseen tulokseen ja osingon maksuun, eikä niinkään tulevaisuuden kasvuodotuksiin tai kasvaviin osinkoihin. Arvo-osakkeissa on ns. piilevää arvoa eli markkinat ovat hinnoitelleet ne alle niiden todellisen arvon, jolloin niille on tyypillistä alhainen P/E- ja P/B -arvo sekä korkea osinkotuottoprosentti.


Arvo-osuustili = Sijoittamista varten on avattava arvo-osuustili eli arvopapereiden säilytystili. Arvo-osuustilillä säilytetään siis arvopapereita, kuten suoria osakkeita, rahasto-osuuksia ja optioita. Arvo-osuustilistä käytetään usein lyhennettä 'AOT'. Omaa arvo-osuustiliä voi hallinnoida internetin tai vastaavasti mobiilisovelluksen avulla. Tiedot arvo-osuustilin tapahtumista siirtyvät automaattisesti verottajalle pääomaveroitusta varten. Arvo-osuustilejä voi olla useampi kuin yksi.


Arvopaperi = Kaupan kohteena oleva osake, korkopaperi tai vaikka omistusasiakirja.


Bear- ja bull-market = Bear market tarkoittaa osakemarkkinoiden laskukautta, kun taas Bull market viittaa osakemarkkinoiden nousukauteen.


Benchmark -indeksi = Osakerahaston tuottotavoite on ylittää ennalta määritelty vertailu- eli benchmark -indeksi, joka voi olla esimerkiksi jonkin tietyn alueen osakeindeksi tai toimialaindeksi. Suomessa sijoittavalla osakerahastolla benchmark-indeksi voi olla esimerkiksi OMXH25 -indeksi, joka koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta.


Dow Jones = Maailman seuratuin osakeindeksi on Dow Jones -indeksi, joka on Yhdysvaltojen pörssin vaihdetuimpien osakkeiden kurssikehitystä kuvaava indeksi. Indeksi koostuu 30 suurimmasta ja laajimmin omistetuista yhdysvaltalaisesta osakkeesta.


Emissio = Arvopapereiden liikkeeseenlasku, joka voi olla esimerkiksi osakeanti.


ETF = ETF (exchange traded fund) tarkoittaa pörssinoteerattua rahastoa, jolla käydään pörssissä kauppaa samalla tavalla kuten osakkeilla. ETF -rahasto seuraa, lähes aina, jotain indeksiä. ETF -rahasto muodostetaan siten, että rahastoon ostetaan osakkeita samalla painolla kuin niitä on sen vertailuindeksissä. Aktiivinen ETF ei kuitenkaan seuraa mitään indeksiä vaan sitä hoitaa aktiivinen salkunhoitaja. Suurin osa ETF -rahastoista sijoittaa varansa osakkeisiin, näitä kutsutaan osake -ETF:iksi. Muita ETF -luokkia ovat korko-, kiinteistö-, raaka-aine ja muut ETF:t. Muut ETF:t sijoittavat eri omaisuusluokkiin, kuten valuuttakoreihin ja rahastoihin.


Hajautus = Sijoitusten riittävän allokaation lisäksi on hyvä varmistaa sijoitusten riittävän hyvä hajautus. Osake- tai rahastosijoittaja pystyy hajauttamaan sijoituksia eri toimialojen kuin maantieteellisten alueiden mukaan. Kaikkia munia ei ole järkevää laittaa samaan koriin, eli kaikkien osakkeiden ei ole järkevää olla esimerkiksi suomalaisia vaan hajauttaa vaikkapa yhdysvaltalaisiin tai aasialaisiin osakkeisiin. Toimialahajautus onnistuu sijoittamalla esimerkiksi teknologia-, terveydenhuolto- tai lemmikkitarvikealoille. Hajautuksen tarkoituksena on pienentää sijoitussalkun riskiä, jolloin yhden maantieteellisen alueen tai toimialan arvonlasku ei vaikuta koko sijoitusomaisuuteen radikaalisti. Rahastosijoittajan voidaan näkeä hyötyvän hajautushyödystä huomattavasti helpommin kuin osakesijoittaja rahaston luonteen vuoksi, sillä rahasto luonnollisesti koostuu jo alunperin hajautetusti kootusta kokonaisuudesta. Ajallinen hajautus on myös kannattavaa, mikä tarkoittaa pääoman sijoittamista eri aikoihin, eikä esimerkiksi saman päivän aikana. Osakkeiden hinnat vaihtelevat ja sijoitusten oikea ajoitus onkin yksi sijoittamisen haastavimmista asioista.


Hallinnointipalkkio = Rahaston hallinnointipalkkio on kulu, joka koostuu salkunhoitajan hoidosta perittävästä työstä. Palkkion suuruus vaihtelee yleensä yhdestä kolmeen prosenttiin vuositasolla rahastoon sijoitetusta pääomasta. Aktiivisissa rahastoissa tuottotavoite on passiivista rahastoa suurempi ja siksi hallinnointipalkkiokin on suurempi. Hallinnointipalkkion suuruus kannattaa aina tarkastaa rahaston avaintietolomakkeesta.

Indeksirahasto = Indeksirahasto pyrkii passiivisesti mukailemaan kohdeindeksinsä tuottoa sijoittamalla varat indeksiä vastaavasti. Osakeindeksi muodostetaan osakkeista ja markkina-arvopainotteinen indeksi onkin tunnetuin tapa muodostaa osakeindeksi, jossa osakkeiden painot määräytyvät niiden markkina-arvon perusteella. Täten suurten yhtiöiden paino indeksissä on suurin. Indeksirahasto muodostetaan siten, että rahastoon ostetaan osakkeita samassa suhteessa kuin niitä on vertailuindeksissä. Rahasto ei siis ota aktiivisesti kantaa osakkeista, eikä se aktiivisesti käy kauppaa osakkeilla. Indeksirahastossa olevien osakkeiden painoja muutetaan vain, jos osakeindeksin koostumus muuttuu.

Instrumentti = Rahoitusinstrumentti on mikä tahansa arvopaperikaupan kohde, kuten osake, joukkovelkakirja, rahasto-osuus tai johdannainen. Myös yritystodistukset ja lainapaketit ovat rahoitusinstrumentteja.

Julkinen noteeraus = Arvopapereiden julkinen määräytyminen markkinoilla, esimerkiksi pörssissä.

Jälkimarkkinat = Kaupankäyntiä liikkeellelaskun jälkeen, esimerkiksi pörssissä, kutsutaan jälkimarkkinoiksi.

Kasvuosake = Kasvuosakkeen (tai osuuden) kasvuodotukset nimensä mukaisesti ovat merkittävämpi osuus osakkeen hinnasta kuin tasainen osinkovirta. Sijoittajat odottavat kasvuosakkeilta voimakasta kasvua tulevaisuudessa ja suosivat siten niitä nopean voiton toivossa. Kasvuosakkeen vastakohtana voidaan pitää arvo-osaketta.

Kokonaistuotto = Tuotto, johon lasketaan mukaan arvonnousu ja osingot.

Korkoa korolle -ilmiö = Korkoa korolle -ilmiö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi talletukselle tai sijoitukselle maksetaan tuottoa koron muodossa, jolloin tuotot kasvavat korkoa alkuperäisen pääoman lisäksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen korkoa eli tuottoa talletukselle tai sijoitukselle lasketaan niin sille alkuperäiselle pääomalle, kuin myös edellisenä vuosina kertyneille tuotoille eli koroille. Näin korkotuotto on joka vuosi edellistä vuotta suurempi ja pitkällä aikavälillä korkotuoton osuus on aina vain suurempi. Tämän vuoksi säästäminen ja sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jotta sijoitettu pääoma kerkeää kasvaa korkoa korolle mahdollisimman pitkän aikaa.

Korkoa korolle ilmiö on maailman kahdeksas ihme. Joka sitä ymmärtää, tienaa sen; joka ei ymmärrä, maksaa sitä.” - Elbert Einstein


Korkorahasto = Rahasto, joka sijoittaa korkoinstrumentteihin.

Kurssi = Arvopaperin tai hyödykkeen julkisesti noteerattu hinta.

Liikevaihto = Yrityksen tilikauden aikana tekemä myyntituotto, josta on vähennetty arvonlisävero, myyntiin välittömästi vaikuttavat verot ja myönnetyt avustukset.

Liikkeeseenlasku = Liikkeeseenlaskulla tarkoitetaan ensi kerran tehtävää osakkeiden osakeantia tai joukkolainan myyntiä sijoittajille.

Likviditeetti = Omaisuuserän rahaksimuutettavuutta kutsutaan likviditeetiksi. Esimerkiksi pankkitilin talletukset ovat likvidejä varoja, mutta sijoittamisesta puhuttaessa arvopaperimarkkinoiden likviditeettiys kuvaa kauppojen nopeutta ja tehokkuutta. Mikäli arvopapereiden osto ja myynti on vaikeaa niin likviditeetti on pientä, kun taas hyvä likviditeetti takaa suurienkin kauppojen nopean toimittamisen ilman suurta vaikutusta hintatasoon.

Listautuminen = Arvopaperin ottaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Luovutusvoitto = Luovutus- eli myyntivoitto on myyntihinnan ja hankintahinnan erotus. Mikäli arvopaperin myyntihinta on hankintahintaa pienempi, puhutaan luovutustappiosta.

Markkina-arvo = Yhtiön markkina-arvo määräytyy kertomalla osakkeiden määrä yhden osakkeen päivän kurssilla. Arvopaperin hinta eli markkina-arvo määräytyy julkisessa noteerauksessa.

Merkintä = Osakkeiden ja arvopapereiden ostamista liikkeeseenlaskun yhteydessä kutsutaan merkinnäksi.

Merkintäpalkkio = Osakkeiden ostamisesta peritään kertaluontoinen merkintäpalkkio ja siksi osakkeita kannattaa ostaa kerralla suurempi määrä, jolloin 

Sijoitussalkun oma pääoma = Sijoitussalkkuun tallettamat varat.

Omavaraisuusaste = Yrityksen rahoitusrakenteen tunnusluku, joka kertoo oman pääoman osuuden yrityksen liiketoimintaan sitoutuneesta koko pääomasta.

OMXH25 = Helsingin pörssin osakeindeksi, OMX Helsinki 25, on markkina-arvopainotettu indeksi, joka koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta osakkeesta. Se siis kuvastaa vaihdetuimpien osakekkeiden hintakehitystä. OMXH25-indeksiä käytetään vertailuindeksinä erilaisten suomalaisten osakesalkkujen hoidossa. Indeksiin kuuluvat osakkeet tarkistetaan puolen vuoden välein.

Osake = Osake on omistusosuus yrityksestä ja jokainen osake on osuus yhtiön osakepääomasta. Osakepääoma jakautuu yhtä suuriin osakkeisiin. Osake tuottaa osallistumisoikeuden yhtiökokoukseen, etuoikeuden uusmerkintään sekä oikeuden yhtiön voitonjakoon. Pörssiyhtiöt maksavat osakkeenomistajille yhtiökokoukseen päätöksen mukaisesti osinkoa tilanteen salliessa.

Osakeindeksi = Tunnetuin indeksi on osakeindeksi. Osakeindeksi siis mittaa osakkeiden kurssikehitystä eli hintamuutoksia ja monet sijoitusrahastot vertaavatkin tuottoaan indeksiin.

Osakerahasto = Rahasto, joka sijoittaa osakkeisiin.

Osinko = Yhtiön osakkailleen jakama voitto-osuus. Osinko maksetaan yleisesti kerran tai kaksi vuodessa, kun yhtiön tilinpäätös on vahvistettu. Mahdollisia frekvenssejä osingonjaolle ovat myös kvartaaleittain tai kuukausittain tehtävä voitonjako.

P/E-luku eli voittokerroin = P/E eli Price per Earnings tarkoittaa osakkeen hintaa jaettuna osakekohtaisella tuloksella. Kyseistä tunnuslukua voidaan lukea myös niin, että kuinka monta vuotta kestää, jotta yritys tuottaa voittoa siihen sijoitetun pääoman verran. Korkea P/E-tunnusluku viittaa kasvuosakkeeseen, jolta yleensä odotetaan kovia kasvu- ja tuotto-odotuksia, vaikka samalla sen voi olla merkki huonosta tuloksesta. Alhainen P/E-luku viittaa arvo-osakkeeseen ja tasaista tulosta tekeviin yrityksiin. Jotkut sijoittajat ajattelevat, että alle 16 P/E-luku on alle pörssin historian keski-arvon ja siten yritys on aliarvostettu. 

Yleisesti ottaen P/E -luku on monimutkainen tunnusluku, jonka laskentaperiaatetta kannattaa opiskella ennen sen käyttämistä sijoituspäätöksissä!

PEG = Osakkeen PEG -tunnusluku on P/E-luku jaettuna osakekohtaisen tuloksen keskimääräisellä vuosikasvulla. Yleisesti ottaen PEG-lukua käytetään etenkin kasvuyritysten arvon määrityksessä, jolloin alle yhden PEG-lukujen osakkeissa arvossa voi olla nousuvaraa. Toisaalta yli yhden PEG-luku saattaa viitata osakkeen yliarvostuksesta.

Pääomatulo = Sijoitetun pääoman tulot, kuten korot, osingot ja voitto-osuudet.

Pörssiyhtiö = Pörssiyhtiön osakkeilla käydään kauppaa pörssissä.

Quick ratio = Yhtiön rahoitusomaisuuden suhde lyhytaikaisiin velkoihin, mikä heijastaa yrityksen lyhytaikaista maksuvalmiutta. Quick ration hyvää raja-arvoa pidetään yleensä arvoa 1.

Rahasto = Rahasto on sijoitusinstrumentti, jonka pääoma koostuu yhtä suurista osuuksista. Sijoittaja sijoittaa siis pääomaa rahastoon ja saa vastineeksi rahasto-osuuksia - tätä kutsutaan rahasto-osuuksien merkitsemiseksi. Rahaston rahoitusyhtiö tai salkunhoitaja sijoittaa varat rahaston sijoitusstrategiansa mukaisesti ja rahasto-osuuksien arvo kehittyy rahaston sijoitusten arvonkehityksen mukaisesti. Rahastot voivat olla teema- tai vaikkapa maantieteellisesti fokusoituneita, kuten kehittyviin markkinoihin, vastuullisiin yhtiöihin tai Kiinan markkinoihin sijoittavia rahastoja. Rahastoja on erilaisia myös mm. sen suhteen minkälaisiin instrumentteihin ne sijoittavat, kuten osake- tai korkorahastot (sijoittavat nimensä mukaisesti joko osakkeisiin tai erilaisiin korkoinstrumentteihin, kuten valtioiden velkakirjoihin tai joukkovelkakirjoihin). Yleisin rahastotyyppi on yhdistelmärahasto, joka sijoittaa niin osake- että korkoinstrumentteihin. Rahaston riskiä voidaan pitää yksittäistä osakesijoitusta matalampana, koska rahastosijoituksella saa hajautuksen moneen eri arvopaperiin, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osakerahaston yhden yksittäisen osakkeen arvonlasku ei laske koko rahasto-osuuden arvoa alas vaan rahasto-osuuden arvo riippuu myös muista rahaston sijoittamista osakkeista ja niiden kehityksestä.

Rahasto-osuus = Rahaston pääoma koostuu yhtä suurista rahasto-osuuksista. Sijoittamalla rahastoon sijoittaja saa rahasto-osuuksia.

Riski = Sijoittamisessa riskillä kuvataan sitä, mikä on todennäköisyys sille saako sijoittaja sijoitettua pääomaansa takaisin. Mitä suurempi riski, sitä isompi todennäköisyys on ettei sijoitettua pääomaa saa takaisin - mutta toisaalta, suurempi riski eli korkeampi korko tuottaa suuremmat voitot.

Riskin hajauttaminen = Riskiä voi hajauttaa erilaisilla tavoilla, kuten sijoittamalla erilaisiin instrumentteihin, toimialoihin, maantieteellisiin alueisiin ja jopa ajallisesti hajauttaen. Riskin hajauttaminen alentaa sijoitusten riskiä, eli sitä ettei sijoitettua pääomaa saa takaisin. Aloittelevan sijoittajan onkin hyvä muistaa: hajauta, hajauta, hajauta. Esimerkiksi osakesijoittajan on turvallista omistaa vähintään viiden, jopa kymmenen yhtiön osakkeita. Hajauttamisen perusidea on se, että eri sijoituskohteiden hyvät ja huonot tulokset sattuvat eri aikoihin ja suhdanteiden eri kohtiin, jolloin joidenkin sijoituskohteiden onnistuminen tasoittaa epäonnistuneita sijoituskohteita.

Sijoitussuunnitelma = Sijoitussuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma, jonka pohjalta sijoittaja toteuttaa sijoituksiaan, minkälaisella aikahorisontilla sijoituksia tehdään ja miten halutut tavoitteet saavutetaan. Sijoittaja pystyy seuraamaan hyvin laadittua suunnitelmaa tiukemmissakin paikoissa, kuten sijoitusten arvon laskiessa, mutta toisaalta sijoitussuunnitelma voi ja pitääkin kehittyä ajan myötä. Sijoitussuunitelma on hyvä aloittaa miettimällä mitä haluaa saavuttaa ja missä ajassa, sekä arvioimalla miten tavoitteisiin pääsee. Mieti sijoitussuunnitelmaa laatiessa ainakin seuraavia asioita:

1. Budjetti - alkupääoma, kuukausittainen sijoitussumma, suuremmat kertasijoitukset vai pienet rahasto-osuudet, osakesäästöilille säästäminen
2. Sijoitusaika - pitkän- vai lyhyen aikavälin sijoituksia vai kenties jotain siltä väliltä?
3. Henkilökohtainen riskinottohalukkuus - matalamman vai korkeamman riskin sijoitusinstrumentteja?
4. Osaaminen ja ajankäyttö sijoitustoimintaan - aloittaminen rahastoista vai osakkeista, osakesijoittamisen vaatima aika ja markkinoiden seuranta


Toimeksianto = Välittäjälle jätetty osakkeen osto- tai myyntimääräys osakekaupassa.

Velkaantumisaste = Tunnusluku, joka kuvaa velkojen ja oman pääoman suhdetta eli velkaantuneisuutta.

Volatiliteetti = Volatiliteetti tarkoittaa rahoitusinstrumentin tuoton vaihtelua eli riskiä tietyllä, yleensä vuoden, ajanjaksolla. Mitä suurempi volatiliteetti rahoitusinstrumentilla on, sitä voimakkaammin sen hinta vaihtelee päivästä toiseen. Volatiliteettia aiheuttavat niin uutiset, kaupankäynti kuin yleinen markkinoiden epävarmuus. Pienempi volatiliteetti kertoo pienemmästä riskistä, mutta myös mahdollisesti siitä, että osakkeen vaihto on pientä ja siitä on vaikea päästä eroon. Jos siis haluaa enemmän riskiä ja tuottoja, kannattaa suosia ison volatiliteetin omaavia osakkeita.




Yhdistelmärahasto = Sijoitusrahasto, joka sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoa tuottaviin kohteisiin.

Yleisindeksi = Koko markkinoita kuvaava indeksi.





Linkkejä sijoitussanastoihin:





Olisi mukavaa kuulla, oliko näistä sanoista hyötyä, oliko niiden joukossa sinulle tuntemattomia termejä tai tykkäsitkö ylipäätään postauksesta!





Read More

Tammikuun suosikit

tiistai 2. helmikuuta 2021

Ei kommentteja

 







Ensimmäinen muotiin liittyvä postaukseni, ajatella että tähän meni kymmenen kuukautta aikaa. No mutta nyt ollaan jännän äärellä eli haluan esitellä teille näin helmikuussa tammikuun suosikkivalintani eri brändeiltä tähän kylmään keskitalveen.


TAMMIKUUN SUOSIKIT


Aloitetaan ylävasemmasta nurkasta.


&Other Stories Beige Bleiseritakki on ollut ostoslistallani jo muutaman talven. Täydellisen sävyinen, chic pakkassäähänkin sopiva takki kätkee alleen arkena käytettävät ohuemmat bleiserit, tai miksei paksun villaneuleen. Over size -malli pukee moni vartalomalleja ja sopii erilaisten alaosien kanssa.

Ekohelsingin mustat legginsit on valmistettu sertifioidusta GOTS-luomupuuvillasta ja ne sopivat jokapäiväiseen käyttöön. Legginsien sisäpinta on fleecemäinen, joten nämä ovat täydelliset pakkassään leggarit!

Missoman kultaiset korvakorut ovat laadukkaat ja pitkäikäiset korvikset, jotka tekevät asulle kuin asulle pienen kasvojenkohotuksen. Kultakorut ovat olleet päähänpinttymäni jo muutaman vuoden enkä näytä pääsevän tästä vaiheesta yli, ne mielestäni sopivat kenelle tahansa ja nostavat vaikka lenkkiasun seuraavalle asteelle.

Dr Martens Vegaaniset Nilkkurit vastaavat täydellisiä nauhallisia bootseja etsivälle! Näin talviaikaan nilkkurit sopivat niin untuvatakin kuin villakangastakin kaveriksi, mutta kesällä muuntuvat kesämekon parhaaksi ystäväksi. Monikäyttöiset, laadukkaat ja aikaa kestävät - my kinda boots!

Voglia Loviisa Harmaa Mohairneule valmistetaan angoravuohen hienojakoisesta ja silkinpehmeästä villasta. Neutraalin värinen, klassisen mallinen ja laadukkaasta raaka-aineesta valmistettu neule kestää vaatekaapissa vuodesta toiseen. Loviisa on kaiken lisäksi suomalainen Avainlippu -tuote.

Tämän talven suosikkilöytöni on Pupulandia Alpakkapipo, joka on syrjäyttänyt kertaheitolla kaikki muut piponi. Jenni on suunnitellut, jälleen kerran, mallistonsa myytäväksi Stockmannille ja jonka suosiosta puhuu loppuunmyydyt pipohyllyt. Olisin itsekin halunnut alpakkapipoja erilaisissa väreissä, mutta Stockmannin myyjät möivät minulle ei-oota. Malliston tärkeä osatekijä on vastuullisuus, jota Jenni kuvailee seuraavasti:

"Vastuulliset materiaalit näkyvät vahvasti myös neuletuotteissa, ja niiden osuutta kasvatettiin syksyn mallistossa. A+More by Pupulandia -malliston yhdessä pipomallissa on hyödynnetty kierrätetyistä muovipulloista valmistettua materiaalia ja värjäämätöntä alpakan villaa, ja kaulahuivin materiaali taas on 70 prosenttisesti kierrätyskashmiria ja loput uutta kashmirlankaa kestävyyden varmistamiseksi." Jenni Rutonen, Pupulandia -bloggaaja


Missoman kultaketju on siro ja klassinen kaulakoru, jota voi käyttää useamman kaulakorun kanssa tai ihan yksinään. Rakastan tätä korua, sain tällaisen 31-vuotissyntymäpäivälahjaksi. ♥️

Joutsen BLANKA untuvatakki vastaa todellisuutta unelmissani nähtävästä untuvatakista: kotimainen, ultrapitkä, lämmin ja eettisesti tuotettu. Joutsen käyttää tuotteissaan pelkästään lihantuotannon ylijäämälinnuista saatuja höyheniä, ei koskaan eläviltä linnuilta kynittyjä. Jousen on eurooppalaisen höyhenjärjestö EDFA:n jäsen, joka kieltää kaikkia sen jäseniään käyttämästä elävien lintujen höyheniä. 

Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, on talven kuivattaman ihoni pelastaja Evolve luonnonkosmetiikkasarjan kosteuttava kasvosuihke. Saman sarjan kasvojenpuhdistusbalmi on huikea löytö myös! Näiden kahden tuotteen, sekä Lumenen Valo-sarjan c-vitamiinikasvoöljyn ja ARKTIS öljy-seerumin, avulla ihoni on parhaimmassa kunnossa mitä se on ikinä ollut. Hellävaraiset, atoopiselle ihollekin sopivat tuotteet toimivat kuin taika - suosittelen testaamaan!


Tätä postausta oli niin hauska tehdä ja ajattelin jatkaa sarjaa jakamalla seuraavaksi lifestyle-suosikkeja eli siis laajentaa kategoriaa muodin ulkopuolelle. Oikein ihanaa helmikuuta kaikille! ♡




Read More